Haaveet elää ja muuttuu

ElämäUnelmat

14. elok.

“Haluan rakentaa pihamaalle villikukkien ja -köynnösten valtaamat rauniot, joka toimii grillipaikkana. Upottaa terasille muutaman kylpyammeen ulkokylpyjä varten. Niittykukittaa viheralueita. Maalata jokaisen oven sisätiloissa eri väriseksi keskenään. Nauttia elämästä omassa paikassani. ”

Muistan miten nuorempana haaveilin, että isona elän kaupungin sydämessä, ytimessä. Mikään ei vetänyt niin paljon mua puoleensa kuin ydinkeskusta. Lapsena asuimme Turun naapurikunnassa, Raisiossa, kerrostaloalueella jonka jälkeen asuimme pitkään rivitaloalueella. Rivitaloelämän yhteisöllisyyden muistan ikuisesti, talkoo-olympialaiset, grillijuhlat, naapureiden luona kyläily ja aina oli leikkikavereita. Olin juuri päässyt teini-ikään, kun muutettiin Raision ja Naantalin rajalle keskelle metsää. Pimeä ympäröivä metsä oli aluksi shokki, mutta pidin siellä asumisesta. Kuitenkin olin aina ihaillut kaupungin ytimessä asumisesta, halusin Turkuun.

Olin kolme kuukautta vajaa 19-vuotias, kun muutin omilleni. Turun kauppatorin laidalle asumaan. Oli niin helppoa kulkea mihin vaan ja kaverit tuli käymään lähes joka päivä. Nuoruuden villiä unelmaa. Yökerhot ja baarit sekä yhden illan jutut olivat niin helppoja myös kun asui siinä. Elin silloista asumisen haavettani.

Seuraava koti, jossa asuin useita vuosia oli jo 3-4 korttelin päässä kauppatorilta. Tuntui, että oli jo vähän aikuisempi koti. Rauhallisempi elämänvaihe ja rauhallisempi kohta keskustaa. Täällä pitäessäni kotiani, aloin päivittämään haaveitani asumisesta ja kodista. Keskustan syke ja kiireen tuntu ei tuntunut enää hyvältä. Haluan omaa rauhaa.

Ensin haaveilin, että mökki olisi ratkaisu ja se unelma kehittyi eteenpäin. Haluan oman talon, keskeltä metsää, ei naapureita. Ainakaan siinä ihan vieressä, että näkisin ikkunoista, vähän matkan päässä voi olla. Aina, kun oon ollut kissa- tai talovahtina vanhempieni luona, kodissa jossa kasvoin teinistä aikuisen aluksi, olen nauttinut siellä olostani ihan eri tavalla. Touhuan kaikenlaista, istuskelen pihalla, grillailen, saunon tai vain löhöilen. Omassa rauhassa, keskellä metsää ja katselen pihapiirin poikki meneviä erikokoisia eläimiä.

Sellaisen paikan minä haluan itselleni. Tehdä siitä omanlaiseni. Vähän hassu, mielenkiintoinen ja insporoiva. Haluan rakentaa pihamaalle villikukkien ja -köynnösten valtaamat rauniot, joka toimii grillipaikkana. Upottaa terasille muutaman kylpyammeen ulkokylpyjä varten. Niittykukittaa viheralueita. Maalata jokaisen oven sisätiloissa eri väriseksi keskenään. Nauttia elämästä omassa paikassani.

Vielä en ole sielä, olen matkalla. Säästän ja unelmoin, päivitän haaveitani jatkuvasti. Tällä hetkellä nautin elämästä Turun valloittavassa Martin puutaloalueella, 100-vuotiaassa puutalossa, jossa mulla on ihana pieni piha ja sisällä kamiina jossa talvisin räiskyy liekit. Täällä pidän nyt kotiani siihen asti, että olen valmis toteuttamaan haaveeni.